Elämyslahjojen 10 vaikeinta huonepakopeliä

Pimenevän syksyn kunniaksi listasimme vaikeimmat pakopelihuoneemme. Uskallatko sinä lähteä kokeilemaan? Luuletko pääseväsi läpi näistä huoneista?

Huoneet on listattu läpäisyprosentin mukaan. Läpäisyprosentti ei kuitenkaan kerro kaikkea huoneen vaikeudesta. Pelin vaikeuteen vaikuttaa paljon myös esimerkiksi vihjeiden käytön määrä ja mahdolliset pelissä mukana olevat näyttelijät. Osa huonepakopelejä tarjoavista yrityksistä kerää tilastoja vain ilman vihjeitä suoritetuista peleistä ja osa taas kaikista peleistä.

huonepakopeli lahjaksi

1. Amurin Noita, Mysteeri (Tampere): Läpäisyprosentti 22 %, ennätysaika 41 min 20 sek

Omituisten rikosten sarja on vainonnut Tamperetta jo vuosia: tuhritut koulujen seinät, hiekoitetut ladut ja sabotoidut rautatiet. Syyllisiksi on paljastunut perheenäitejä, hiihtäjiä ja poliitikkoja. Vaikka syylliset eivät tunne toisiaan, löytyy rikoksista aina jotain samankaltaisuuksia. Nämä tavalliset ihmiset eivät muista tehneensä näitä rötöksiä. Tampereella kiertää huhu, joka kertoo Amurin noidan olevan kaiken takana. Onnistutko pääsemään noidan jäljille?

 

huonepakopeli lahjaksi

 

2. Mökin Kirous, Escape Games (Joensuu): Läpäisyprosentti 25 %, ennätysaika 31 min

Keskellä metsää on autioitunut mökki, josta kiertää synkkiä tarinoita. Musta magia ja pimeät voimat liittyvät mökkiin jollakin tapaa. Lähdet selvittämään mökin mysteeriä. Ovi takanasi menee lukkoon ja alkaa taistelu elämästä ja kuolemasta.

 

huonepakopeli lahjaksi

3. Suomen Helmi, Mysteeri (Jyväskylä): Läpäisyprosentti 27 %, ennätysaika 45 min 22 sek

Keski-Suomen rautarouva on poissa. Kaikki tunsivat Helmi Kallion hänen rikkauksiensa ja piinkovan bisnesvaistonsa takia. Kukaan ei kuitenkaan tuntunut todella tienneen kuka Kallio itse oli, sillä asianajaja ei ole onnistunut jäljittämään jättiomaisuuden perijöitä. Ainoaksi testamentikseen pohatta jätti yksityisvarastonsa avaimen ja viestin: ”Omaisuuteni siirtyköön ainoalle katumukselleni.” Onnistutko selvittämään testamentin tarkoituksen?

 

huonepakopeli lahjaksi

4. Trapped, Labyrinth Games (Helsinki): Läpäisyprosentti 30 %, ennätysaika 28 min

Tässä Saw-teemahuoneessa koet, miltä tuntuu olla kahlittuna ja hylättynä ilman mahdollisuutta pelastua. Trapped on viihdyttävällä tavalla karmaiseva ja kauhuelementeillä varusteltu pakohuone, jonka uniikit rekvisiitat ja huoneen kammottava tunnelma tekevät pelistä unohtumattoman, niin hyvässä kuin pahassakin mielessä.

 

huonepakopeli lahjaksi

5. Komissariaatti, aMazed Games (Helsinki): Läpäisyprosentti 30 %, ennätysaika 41 min 39 sek

Komissariaatissa olet juuri noussut Neuvostoliiton ylimpään johtoon, kun edelliset johtajat ovat joutuneet murhaajan käsiin. Et voi luottaa kehenkään ja tehtäväsi on selvittää murhaajan henkilöllisyys, ennen kuin hän saa sinut käsiinsä.

 

huonepakopeli lahjaksi

6. Inferno, Amazed Games (Helsinki): Läpäisyprosentti 30 %, ei ennätysaikaa

Inferno on aMazed Gamesin kauhuhuoneista vaikein tehtävien kannalta. Huoneen tarinassa olet vankina sarjamurhaajan kellarissa ja sinulla on tunti aikaa paeta hänen ansoistaan. Tämän kyseisen huoneen voi pelata myös näyttelijän kanssa, joka tekee pelistä entistä pelottavamman ja vaikeuttaa pelaamista säikyttelyillä.

 

huonepakopeli lahjaksi

7. Maniac, Game Over Escape Rooms (Helsinki): Läpäisyprosentti 36 %, ennätysaika 34 min 40 sek

Heräät pimeässä huoneessa ja havahdut ääneen, joka sanoo: ”Haluan pelata pelin”. Maniac pohjautuu Saw-elokuvien maailmaan, pelissä on mukana kauhuelementtejä. Peli itsessään ei kuitenkaan ole erityisen pelottava vaan siinä, kuten muissakin pakohuonepeleissä, keskitytään ratkomaan pulmia ja tekemään erilaisia tehtäviä.

 

huonepakopeli lahjaksi

8. The Curse, Exite Live Games (Helsinki): Läpäisyprosentti 37 %, ennätysaika 31 min 35 sek

Metsäretkellä saattaa löytyä kaikenlaista. Tällä kertaa löydät hylätyn metsämökin. Astut sisään pirttiin ja sinulle selviää, ettei mökki olekaan hylätty. Mökissä asuva shamaani langettaa päällesi kirouksen. Kirous on murrettava ajoissa erilaisten loitsujen avulla tai muutut eläimeksi loppuelämäsi ajaksi.

 

9. Tutankhamonin hauta, Game Over Escape Rooms (Helsinki): Läpäisyprosentti 38 %, ennätysaika 34 min 9 sek

Jos uskallat avata kirotun haudan oven, saat selville Faaraon salaisuuden. Tutankhamonin hauta -huonepakopelissä olet lukittuna Faaraon hautakammioon ja yrität päästä ulos kammiosta. Tässä huoneessa pelkistetty lavastus haastaa mielen keskittymään yksityiskohtiin ja miettimään asioita eri näkökulmista.

 

huonepakopeli lahjaksi

10. Kahlekuningas, Amazed Games (Helsinki): Läpäisyprosentti 40 %, ennätysaika 39 min 46 sek

Kahlekuninkaassa vietät yötäsi hotellihuoneessa, jossa Tohtori Kahlekuningas katosi mystisesti. Tunnelma on selkäpiitä karmiva ja huomaat olevasi ainoa vieras koko hotellissa. Sinun täytyy selvittää, mitä on tapahtunut tohtorille ennen kuin sama tapahtuu sinulle.

Nämä kaikki pakohuonepelit löytyvät verkkokaupastamme. Mitä näistä lähtisit testaamaan mieluiten?

 

Jännittävää syksyä!

 

-Essi, Elämyslahjat

Ylitä itsesi

Kuluvaa viikkoa vietimme Ylitä itsesi -teemalla, ja ylitimme omia pelkojamme uusien elämystestausten parissa. Kaikki me pelkäämme varmasti jotakin, mutta elämysten avulla omista peloista ja kammoista voi siedättyä turvallisesti!

 

Lentopelko sekä korkeanpaikankammo

 

tandemblogi

 

Olen koko ikäni pelännyt hirveästi korkeita paikkoja, lentämistä sekä etenkin hyppyjä tuntemattomaan. Kun sain kuulla, että olisi mahdollisuus hypätä laskuvarjohyppy, säikähdin ja ajattelin että pystynkö tähän. Hyppypäivä koitti, jolloin kuitenkin nousin bussiin ja matkustin Malmin lentokentälle pelonsekaisin fiiliksin. Kentällä jännitys kasvoi, mutta rohkaistuin silti pukemaan hyppyhaalarin päälle ja sen jälkeen en enää perääntynyt. Ajattelin, että tämä pelko on nyt kohdattava. Lentokoneen noustessa koko ajan ylemmäs, pelkoni alkoivat hiljalleen vähentyä. Hyppykaverin ansioista olin rentoutunut ja mietin mielessäni, miltä vapaapudotus tuntuu sekä miten upealta Helsinki mahtaakaan näyttää niin korkealta katsottuna.

 

Neljän kilometrin kohdalla kone hidastui ja oli aika hypätä. Oma vuoroni koitti heti harjoittelija Jannikan jälkeen ja minua jännitti. Taivutin itseni kaarelle, pidin päätäni koholla sekä taivutin jalat koneen alle, hyppymiehen ohjeiden mukaan. Sitten se oli menoa! Vapaapudotus tuntui niin huikealta, silmät auki lensin 200 kilometrin tuntivauhdilla alaspäin. Kaikenkaikkiaan se tunne oli mahtava, kun sain laittaa kädet sivuille ja lentää kuin lintu. Alle minuutin kestävän vapaapudotuksen jälkeen laskuvarjo aukesi, onneksi. Minua rupesi naurattamaan, sillä kaikki se korkeanpaikankammo oli kadonnut. Lentelimme varjolla Helsingin yllä ja teimme välillä myös hauskoja kieppejä. Hymyilin laskeutumispaikalle saakka, koska tunnetilat pudotuksesta ja lentelystä olivat niin mahtavat. Ilma oli aurinkoinen ja maisemat näyttivät niin upeilta yläilmoissa.

 

Hypyn jälkeen olin sanoinkuvaamattoman onnellinen, sillä kohtasin pahimman pelkoni, korkeanpaikankammon. Laskuvarjohyppy oli ehdottomasti elämäni paras kokemus, joka säilyy muistoissa ikuisesti. Hyppy tuotti suuren adrenaliiniryöpyn ja kokemuksen myötä voisin hypätä myös uudestaankin, koska olen nyt ylittänyt itseni.

 

-Suvi

 

 

Ahtaanpaikankammo

 

huonepakopeliblogi

 

Olen aina inhonnut suljettuja ja ahtaita paikkoja. Halusin päästä eroon ahtaanpaikankammostani ja lähdin etsimään elämystä, jossa laittaisin itseni epämukavuusalueelle. Huonepakopeli on sopiva vaihtoehto, sillä joutuisin olemaan yhdessä huoneessa tunnin ajan ja tarkoituksena olisi päästä sieltä pois.

 

Ajatus ahtaasta ja hämärästä huoneesta, jossa tulee olla lukkojen takana tunnin ajan ahdisti todella paljon.Tämä on todella suuri haaste ahtaanpaikankammoiselle henkilölle. Tunteet olivat todella sekavat ennen elämystä, sillä halusin lähteä ylittämään itseni, mutta pelkäsin että en pystyisi siihen. Tunti on todella pitkä aika, ja voi olla että ahdistus kasvaa liian suureksi enkä pysty olemaan huoneessa niin kauaa. Huoneessa ei tarvitse kuitenkaan olla yksin, sillä mukaan tulee kaksi kaveria tueksi.

 

Pakopelin aloitus oli minulle kaikista vaikein osa pelistä, sillä jouduimme olemaan pienessä sellissä kolmistaan käsiraudoissa. Huomasin kuitenkin nopeasti, että haastavat tehtävät siirsivät ajatukseni pois kammostani. Tunti meni yllättävän nopeasti ja yhtäkkiä olimmekin selvittäneet kaikki tehtävät ja pääsimme ulos viimeisestä huoneesta. Olin todella yllättynyt ja ylpeä itsestäni, että selviydyin huonepakopelistä noinkin helposti. Nyt voin vain ilolla muistella tunnetta, kun pääsimme viimeisestä huoneesta ulos ja olin ylittänyt itseni. 🙂

 

-Jannika

 

 

Korkeanpaikankammo

 

korkeeblogi

 

Korkeanpaikankammo on tullut minulle vasta näin vanhempana, eikä aiemmin korkeissa paikoissa oleminen tuntunut missään. Nykyään kuitenkin esimerkiksi maailmanpyörässäkin tarraan kaksin käsin penkistä ja pidän silmät visusti kiinni ylhäällä ollessa. Päästäkseni tästä pelosta eroon, lähdin kokeilemaan latvarata-kiipeilyä seikkailupuisto Korkeeseen. Nimensä mukaisesti radat ovat korkealla; jopa 15 metrin korkeudella männyissä. Ratoja on 9 eri tasoista, ja ne vaikeutuvat aina mitä pidemmälle mennään. Radoilla mennään kiinnitettyinä vaijeriin valjaiden avulla, ja pelkkä niiden varassa oleminen korkealla puissa kuulostaa hurjalta.

 

Ennen kiipeilyn aloittamista jännitti hieman, sillä en tiennyt yhtään mitä radalla odotti ja millaista kiipeily olisi ensikertalaisena. Valjaiden ja kypärän laiton sekä turvaohjeen jälkeen tajusin, että nyt olen menossa itse kiipeilemään puihin kiinnitettyihin köysiin huonon tasapainon omaavana. Kiipeilyssä vaaditaan ketteryyttä, fyysistä kuntoa ja kylmää päätä. Eniten pelotti se, että jään jumiin kesken radan ja roikun pelkän vaijerin varassa yläilmoissa voimattomana. Kauhistelin myös, että jähmetyn pelosta ylhäällä ollessani enkä uskalla laskeutua itse alas.

 

Kiipeily oli hauskaa, mutta myös haastavaa ja rankkaa. Haastetta siis oli! Puiden tasanteilla maahan kurkkiessani hikoilevat kädet tärisivät niin väsymyksestä sekä korkealla olostakin, ja välillä piti tarrata tiukasti kiinni puusta. Loppuvaiheessa olin ihan varma, etten enää jaksa kiivetä ilmassa heiluvia tikkaita pitkin korkealle vaikeaan rataan. Itseäni psyykaten viimeisillä käsivoimillani sain kun sainkin itseni ylös ja selvitin huojuvat haasteelliset radat, vaikka tasapainossani ei edelleenkään ollut kehumista. Lopun pitkä vaijeriliuku kruunasi suorituksen, ja tunsin itseni voittajaksi. Suoritin suurimman osan radoista, jopa 3 vaikeaksi nimettyä. Ylitin siis itseni ja voitin korkeanpaikankammon, ja se tuntuu mahtavalta!

 

-Inka

Tosielämän Huonepakopeli: Se suloinen peliriippuvuus

labyrinthCover300

Huonepakopelit, pakohuonepelit, Room Escape, Escape roomit.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Käytettäköön tässä yhteydessä vaikkapa huonepakopeliä. Erinäisistä hellyttelynimistä huolimatta idea on sama: Lukittu huone, josta on 60 minuuttia aikaa päästä ulos vihjeitä ja arvoituksia ratkaisemalla.

Pelit ovat nopeasti kasvattaneet suosiotaan niin maailmalla kuin viimeisen vuoden sisällä myös Suomessa. Eikä ihme, ne kiehtovat, vaativat yhteistyötä, loogista päättelykykyä ja luovuutta, antavat haastetta ja onnistumisen tunteita ja jos totta puhutaan – koukuttavat.

Yksi pelien kiehtovimmista ominaisuuksista on se, ettet koskaan etukäteen tiedä, millaiseen peliin astut sisälle ja minkälaisia arvoituksia sinulla on edessäsi.

Vaikka huonepakopelien idea on sama, ovat ne kuitenkin aina hyvin omanlaisiaan. Myönnettäköön, että jopa minusta, joka ei ole koskaan pelannut elämässään tietokonepelejä tai jaksanut innostua uusista hittisovelluksista, on kuoriutunut varsinaisen peliaddikti, mitä huonepakopeleihin tulee.

Huonepakopeleille onkin syntynyt oma uskollisen addiktoitunut harrastajakuntansa, joka kiertää pelaamassa eri huoneita ja kilpailee keskenään ulospääsyajoista. Alkujaan tietokonepeleistä lähtenyt ilmiö on tuotu tosielämään brilliantilla tavalla ja se on ehdottoman iloinen asia sosiaalisuuden, itsensä haastamisen, elämyksellisyyden ja ryhmähengen dynamiikan kannalta.

Olen käynyt pelaamassa erilaisia huonepakopelejä, jotka kaikki eroavat toisistaan siinä, kuinka huoneet ovat rakennettu, niiden sisäänkätkemillään tarinoilla, arvoitusten vaikeustasolla ja tunnelmallaan. Osassa pelejä fyysinen havainnointi on tärkeässä roolissa, jolloin tärkeää on etsiä avaimia, koodeja ja erinäisiä vempaimia. Toisissa taas looginen ajattelukyky ja kekseliäisyys johdattavat peliä, ja saattaa olla, että esimerkiksi lukkoja ei olla käytetty laisinkaan. Molemmat antavat kuitenkin haastatta, onnistumisen tunteita ja elämyksellisyyttä.

Internship _ 2

Kävimme pelaamassa Labyrinth Games -huonepakopelin The Great Mind. Olin hieman jännittynyt, sillä aiemmin olemme käyneet pelaamassa vähintään neljän hengen taistelutiimillä, eikä silloinkaan ulospääsy ole ollut itsestäänselvää. Lisäksi toiselle meistä tämä oli ensimmäinen huonepakopeli.

Huone kätki sisäänsä mielenkiintoisen tarinan, jonka ympärille tunnelma ja sisustus oltiin onnistuttu luomaan hienosti. Peli tuntui aika-ajoin hankalalta, mutta se siinä kiehtookin. Onnistumisen tunteen tuomaan energiaboostiin jää koukkuun, joka johtaa siihen, että luonne ei meinaa antaa periksi kysyä vihjettä, vaikka sitä kipeästi kaipaisikin. Pelin järjestäjät hoitivat pelin edetessä pulmatilanteet kuitenkin enemmän kuin mallikkaasti, ja erikseen kysyivät, haluammeko vihjeen silloin, kun sitä selkeästi kaipasimme.

Minuutit hupenivat nopeasti pelin tiimellyksessä seinällä olevassa digitaalisessa kellossa. Alkuihmettelyn jälkeen peli lähti rullaamaan kuitenkin jouhevasti, kun pääsimme syvemmälle sisään huoneen tarinaan ja saloihin. Armoton sekuntikello pysähtyi lopulta kahdeksan minuuttia ennen ajan loppumista ja huh se mieletön voittajafiilis kun ovi välähti auki!

13548851_10208205189141239_1144851811_o

Mistä olin todella vaikuttunut pelin kulussa oli se, kuinka loogisesti, kekseliäästi ja järjestelmällisesti sen vaiheet ja arvoitukset oltiin luotu. Pelissä oli selkeät stepit, jotka ratkomalla pääsi kiinni seuraavaan arvoitukseen. Peli on todellinen elämys, johon sukelletaan tunnin ajaksi ja unohdetaan kaikki muu. Ulos päästyä olo on surrealistinen ja menee hetki, kun taas palaudut oikeaan todellisuuteen.

Labyrinth Gamesillä on myös toinen huone, Internship, jota menen ehdottomasti myös testaamaan. Saimme nimittäin pienen sneak peakin oven suusta, ja sisustuksen puolesta kyseessä on oltava uskomattoman jännä pakopeli! Labyrinth Gamesin villinä korttina on myös Night in Mental Hospital, jota pääsee pelaamaan ainoastaan pimeyden laskeuduttua… Tätä vielä harkitsen, uskallanko.

13262303_10208205189021236_76028073_o

Suosittelen ehdottomasti testaamaan Helsingin Kalliossa sijaitsevat pelit. Pakohuoneet ovat omasta mielestäni parasta tekemistä kimpassa ryhmähenkeä tiivistämään, oli teillä sitten työpaikan virkistyspäivä tai perus lomapäivän vietto kavereiden kesken.

Hei ja nyt, Labyrinth Gamesin huonepakopelit ovat vielä muutaman päivän ostettavissa huimalla -30% hinnalla! Nappaa lahjakortit nopeasti siis mukaan ja pelaamaan. Laitelkaas viestiä missä ajassa pääsette ulos! 😉

Escape_room_2016_FIN_FB_post

Tsemppiä peliin, let the games begin!

Katso kaikki yli 80 huonepakopeliä

Kirjoittaja: Pinja, lahjaekspertti

Ennen nousua olin pakokauhun vallassa

Yksi sana. Upea. Se on sana millä tätä elämystä voi kuvailla.

13575495_10208233616811913_915998765_oIMG-20160701-WA0000.jpg

Noin päivää ennen elämystä olin innoissani, noin tuntia ennen elämystä oli minulla perhosia vatsassa, noin viisi minuuttia ennen kevytlentokoneen kyytiin nousua olin pakokauhun vallassa. Noin minuutti sen jälkeen kun olimme nousseet ilmaan, olin täysin rauhallinen. Sää oli tyyni, samoin minä.

IMG-20160701-WA0018.jpg
WhatsApp-Image-20160715

Helsinki oli sanoinkuvailemattoman kaunis ylhäältä päin katsoen ja se, että minä oikeasti ohjasin tätä lentokonetta itse, teki elämyksestä vielä upeamman.

Kevytlentokone reagoi todella herkästi kosketuksiin, mutta konetta oli yllättävän helppo ohjata. Koneen äänet olivat hiljaisia, ihan kuin olisimme vain leijuneet ilmassa.

13570327_10208233619251974_1860152534_o13621703_10208233618251949_195870_o

Kevytilmailu – Light Aviatonin henkilökunta ja pilotit olivat aivan mahtavia tyyppejä. Kun astuin ovesta sisään klubitaloon, tunsin itseni erittäin tervetulleeksi.

Ennen taivaalle suuntaamista kävimme yhdessä läpi lentämiseen liittyviä ohjeita, ominaisuuksia, kertomuksia ja ajatuksia kahvin ääressä. Vaikka nousu ensin hieman pelottikin, pystyi rauhallisen lento-ohjaajan kanssa luottamaan täysin koneeseen. Kokemus on intensiivinen ja ikimuistoinen.

IMG-20160701-WA0003.jpgWhatsApp-Image-20160715 (1)

13548907_10208205189501248_1446956235_o

Lento on ainutlaatuinen kokemus kenelle tahansa, ja suosittelen tätä elämystä ihan jokaiselle. Täydellinen elämys, jonka muistaa ikuisesti.

 

Kirjoittaja: Henna, lahjaekspertti

 

Osta elämys >

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita?

En ole hääppöinen kuski. Joten kun tilaisuus tarjoutui mennä testaamaan 1st Time Racingin ralliajoa, kovaan ääneen ilmaisin, että kyytiin voin istua, mutta ajaa en aio. Tähän tottakai vaikutti myös se, että talvikaudella rata jäädytetään, joka osaltaan synnyttää pientä epäilystä.

IMG_5467

 

Saavumme upeiden talvisten maisemien keskelle Topenolla sijaitsevaan Saukkolan EK:lle, joka hurmaa meidät heti tervetulleeksi toivottamalla tunnelmallaan. Ennen tosikoitosta nautimme lounaan ja kahvit tilan kahviossa, joka kattaa tilukset jopa sadalle hengelle. Tilan isäntä Hannu Saukkola toivottaa meidät tervetulleeksi ja kertoo meille tilan historiasta ja hyödyntämismahdollisuuksista.

“Täällä lippikset toimivat käyntikortteina”

DSC_5115

“Täällä lippikset toimivat käyntikortteina” Hannu kertoo, kun ihastelemme seinää peittävää lippiskokoelmaa. Tunnelma on todella lämmin ja vieraanvarainen, seiniä koristaa erinäiset rallikuvat vuosien varrelta ja kahviossa tuoksuu vastaleivottu pulla.

IMG_5452

IMG_5456

 Janne, Katri, Pinja & Kadri

DSC_5116

Vaikka sisälle olisikin mukava jäädä vielä lämpimään, vedämme pipot päähän ja lähdemme kiertämään tilaa. Omenapuut ovat lumen peitossa. Sovimme jo, että tulemme ehdottomasti uudelleen kylään kesällä. Ajomestari Janne kierrättää meitä tilalla, johon kuuluu myös valloittavat saunatilat sekä upea savusauna. Silmämme osuvat ulkopaljuun, jota saa lämmitettyä vuoden ympäri! Harmi, ettemme tällä kertaa varanneet aikaa tälle..

DSC_5170

DSC_5157

Kierroksen jälkeen Janne kertoo meille ajotapahtuman kulusta, opastaa rallin ajamisen luonteesta sekä antaa neuvoja ja ohjeita. Vedämme tamineet päälle, ja nyt alkaa tilanne konkretisoitumaan: kohta ajetaan. Kypärä päähän ja ajohaalarit päälle. Hei, tässähän tuntee olonsa jo melkein ammattilaiseksi.

DSC_5183

DSC_5184

Se tunne unohtuu kuitenkin pian, kun pääsemme “varikkopaikalle”, jossa seisoo komea kokoelma ralliautoja valmiudessa. Vieressä leimuaa tuli, jonka ympärillä saamme mukavasti odotella omaa vuoroamme ja samalla seurata ajoja.

 

DSC_5146

DSC_5199

Asiakaspalvelupäällikkömme Tiina lähtee ensimmäisenä radalle. Uskallanko minäkin? Enpä tiedä, tuntuu hurjalta, mitenköhän pystyn hallitsemaan tehokasta autoa liukkaalla radalla..

 

DSC_5228

Muistatteko, kun sanoin etten aio ajaa, vaan pelkästään nauttia adrenaliiniryöpystä Jannen kyydissä. Noh, sehän unohtuu nopeasti kun saamme hypätä autoon, jossa on kunnon turvakaaret sekä -vyöt. Autot ovat muuten hyvin riisuttuja, sisällä on vain yksi tai kaksi penkkiä.

IMG_5486 

Hyppään autoon ja vedämme vyöt kireällä, onpas äkkiä turvallinen olo. Ajattelin, etten ikinä uskalla ajaa talviradalla tuhatta ja sataa, mutta rauhoitun heti, kun meitä kehotetaan ajamaan juuri sillä nopeudella, kuin mikä itselle tuntuu hyvältä.


Aloitan rauhallisesti ja tunnustelen auton ohjattavuutta ja liikkuvuutta. Auto pitää aikamoista ääntä, mutta tämä kuuluu asiaan. Yllätyn jo ensimmäisessä mutkassa siitä, miten äärimmäisen hyvä pito renkaissa on. Pikkuhiljaa uskallan alkaa painamaan lisää kaasua ja menemään tiukkoihin mutkiinkin hieman reippaammin, siistiä! Yllättäen missään vaiheessa ei tunnu, että auto lähtisi luisuun tai menettäisi hallittavuutta. Harjoitusta, kierroksia ja rohkeutta vielä vähän lisää, niin Hirvonenkin hytisisi.

 IMG_5538

Lyhytkin kokeilu oli hauskaa, ja oli mielenkiintoista kokea auton erilainen ajettavuus. Nyt haluan istua kyytiin ja antaa ammattilaisen näyttää miten tämä tehdään kunnolla! Kaksipaikkaisessa autossa tilaa on juuri sopivasti, vyöt vain kireälle ja siirrymme odottamaan vuoroamme.

Sekunttikello tikittää antaen aikaa juuri sopivasti jännityksen hiipimiselle. Aika lyö, ja lähdemme liikkeelle räjähtävästi. Hetken olen jähmettyneenä hiljaa, mutta ensimmäisessä mutkassa kurkusta pärähtää jo kiljahdus. Huh, mutkat ovat jyrkkiä ja kun menemme niihin vauhdilla, on auto lähes poikittain radalla. Kestää jonkin aikaa ennen kuin alan luottamaan siihen, ettei auto pyörähdä ympäri, vaikka siltä aluksi tuntuukin. Jannen kokemuksella häneen voi luottaa täysin ja alan adrenaliinit virraten nauttimaan kyydistä, silti samalla vyön remmejä puristaen. Rata mutkittelee ja suoralle päästyämme lasissa on jo 150 km/h. Huh, myönnettäköön, hieman erilaista menoa kuin oma ajoni. Kokeneen ajajan taito on käsittämättömän upea kokea vierestä, niin taitavaa ajoneuvon hallintaa, että on helppo tuntea olonsa jopa siinä menossa turvalliseksi.

 

 

IMG_5590

Talvinen rata on upea, aurinko välähtää puiden takaa ja lumi pöllyää käännöksissä renkaiden alla. Silti kokemus on niin intensiivinen, että lyhytkin ajo on ehdottoman riittävästi. Pysähdyttyämme huomaan jännittäväni koko kroppaa. Alkushokin ja hermostuneisuuden lauettua en voinut muuta kuin hymyillä loppukyydityksen ajan. Siistiä, upeaa kerrassaan!

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita? Ei, vaan vauhtia kyllä ja vaaralliselta tuntuvia tilanteita, mutta turvallisessa ja varmassa kyydityksessä. 

 

DSC_5246

Ymmärrän nyt, miksi rallikokemus kiinnostaa niin paljon, se on ollut yksi suosituimmista elämyksistämme toimintamme aloittamisesta asti. Vaihtoehtoina on erilaisia rallipaketteja, jokaiselle ja tilanteeseen sopiva. Ja hei, ralli ei kyllä ole pelkästään miehille, kyllä me naisetkin aika meno saatiin aikaiseksi, ja nyt olemme aivan koukussa! Kesällä sitten uudemman kerran, kun rata tarjoaa taas erilaisen tuntuman 😉

 

Nyt hei kun ystävänpäivä lähestyy, en kokisi tätä lainkaan hullummaksi lahjaksi rakkaalle tai parhaalle ystävälle. Jos itse ei uskaltaudu ajamaan, on jo katselukin elämys itsessään 🙂 Suosittelenko? ABSOLUT!

Kurkkaa kaikki rallielämykset >

Vauhdikasta viikkoa!

Pinja

d. Pinja Talikka

Tiedekin sen todistaa: Rahat kannattaa käyttää elämyksiin, ei tavaraan

elämyksiä

Useimmilla meistä on käytössään varsin rajallinen määrä rahaa. Useimpien toiveena on myös elää mahdollisimman onnellista elämää. Miten pakollisista menoista yli jäävät rahat siis tulisi käyttää, jotta ne edistäisivät onnellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla?

 

Psykologian professori Thomas Gilovich Cornellin yliopistosta on tutkinut pitkään rahan ja onnellisuuden välistä suhdetta. Gilovichin tekemän tutkimuksen mukaan kokemukset lisäävät ihmisten onnellisuutta enemmän kuin uusien esineiden hankkiminen. Tavaroiden ostaminen tekee kyllä hetkellisesti onnelliseksi. Voisi kuvitella, että koska tavara on pysyvämpi kuin hetken kestävä elämys, tavara myös lisäisi onnellisuutta pidempään. Mutta asia onkin päinvastoin: uuden esineen tuoma ilo haihtuu melko nopeasti, kun taas uudet kokemukset, oppiminen ja elämykselliset hetket lisäävät onnellisuutta kauemmin. Rahat kannattaisikin käyttää tavaroiden sijaan esimerkiksi matkusteluun, taidenäyttelyssä käyntiin tai uuden taidon opetteluun.

elämyksiä1 elämyksiä3

Gilovich selittää asiaa ihmisen kyvyllä sopeutua. Sopeutuminen on välttämätön ja ihmisille tyypillinen piirre. Hyvä sopeutumiskyky kuitenkin tarkoittaa myös, että ympärillä oleviin tavaroihin tottuu helposti. Uusi laukku tai älypuhelin innostaa ja lisää tyytyväisyyttä vähän aikaa, mutta sen olemassaoloon tottuu nopeasti, ja onnellisuus palaa samalle asteelle kuin ennen ostosta. Tavaran pysyvyys siis pikemminkin vähentää sen onnellisuutta tuovaa vaikutusta. Hetken kestävistä elämyksistä taas tulee osa kokijan identiteettiä, sillä identiteettimme koostuu juuri kokemuksista ja muistoista. Ajan myötä negatiivisillakin kokemuksilla saattaa olla minäkuvaa vahvistava vaikutus.

 

Ihminen on myös sosiaalinen olento, ja yhdessä muiden kanssa vietetty aika jää mieleen. Siksi kokemukset lujittavat paremmin yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin esineiden omistaminen. Jokainen tietää, että yhdessä koettu reppureissu lujittaa kaverusten välistä suhdetta enemmän kuin se, että kaverukset ostavat samanlaiset autot. Samanlaisia asioita kokeneilla tai samoja harrastuksia harrastavilla myös usein riittää juttua keskenään. Yhtä paljon – tai yhtä kiinnostavaa – keskustelua ei synny esineistä.

elämyksiä

Lisäksi ihmisten taipumus vertailla itseään muihin on syynä siihen, miksi elämykset lisäävät onnellisuutta varmemmin kuin tavaran hankkiminen. Meidän on nimittäin helpompi vertailla materiaalisia saavutuksia kuin koettuja elämyksiä. Toisin sanoen naapurin uusi upea ruohonleikkuri herättää helpommin kateutta kuin naapurin käymä sukelluskurssi. Ja kateus on luonnollisesti este onnellisuuden tunteelle.

 

Psykologian professori Gilovich kehottaakin miettimään asiaa myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Yleisen hyvinvoinnin kannalta ihmisiä olisi kannattavaa kannustaa esineiden ostamisen sijaan panostamaan aineettomiin, onnellisuutta lisääviin kokemuksiin ja harrastuksiin. Lisäksi työnantajien tulisi huolehtia työntekijöiden mahdollisuuksista viettää lomia ja päättäjien järjestää sopivia ajanviettopaikkoja.

 

Millä elämyksillä sinä voisit lisätä omaa ja läheistesi onnellisuutta?

 

Tuuli, pienennetty

 

Tuuli, elämyskirjoittaja

 

Jutun lähteenä on käytetty Fast Company nartikkelia (http://www.fastcoexist.com/3043858/world-changing-ideas/the-science-of-why-you-should-spend-your-money-on-experiences-not-thing).